Uranuksen kuut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uranuksen kuita oikeassa kokosuhteessa: Puck, Miranda, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon.

Uranuksen kuut ovat planeetta Uranuksen kiertolaisia. Kuita lasketaan olevan 27 kappaletta.[1]

Kaksi suurinta kuuta, Titanian ja Oberonin, löysi William Herschel 13. maaliskuuta 1787 päivälleen seitsemän vuotta sen jälkeen, kun hän oli tehnyt ensihavaintonsa Uranuksesta. William Lassell löysi Arielin ja Umbrielin vuonna 1851. William Herschelin poika John nimesi vuotta myöhemmin silloin tunnetut neljä kuuta. Seuraavan kuun, Mirandan, löysi Gerard Kuiper vuonna 1948.

Voyager 2 -avaruusluotaimen ohitus tammikuussa 1986 lisäsi tunnettujen kuiden määrää kymmenellä, ja myöhemmin löydettiin vielä yksi kuu lisää luotaimen vanhoja kuvia tutkimalla.

Maasta käsin planeettaa kiertäviä kappaleita on löydetty sittemmin vielä lisää: kaksi vuonna 1997, kolme vuonna 1999, kolme vuonna 2001 ja kolme vuonna 2003. Uusimmat löytyneet kuut ovat pienikokoisia ja todennäköisesti planeetan kiertoradalleen kaappaamia asteroideja. On hyvin luultavaa, että Uranuksella on vastaavanlaisia satelliitteja yhä löytämättä.

Kuut eroavat toisistaan suuresti. Neljä suurinta kuuta ovat yli tuhannen kilometrin läpimittaisia, kun taas pienimmät kuut ovat noin kymmenen kilometriä halkaisijaltaan. Sisimmät kuut, Cordelia ja Ofelia, kiertävät uloimman Epsilon-renkaan molemmin puolin niin sanottuina paimenkuina. Uloin tunnettu kuu, Ferdinand, puolestaan kiertää retrogradista rataa noin 400 kertaa kauempana etäisyydellä, joka vastaa yli kolmannesta Merkuriuksen ja Auringon välisestä etäisyydestä. Neljää ulointa kuuta lukuun ottamatta kuiden kiertoradat ovat varsin lähellä ympyrää ja sijaitsevat planeetan päiväntasaajan tasolla.lähde? Kaikki Uranuksen kuut ovat saaneet nimensä William Shakespearen ja Alexander Popen teoksissa esiintyvien henkilöhahmojen mukaan.[2]

Uranuksen kuut. Vertailun vuoksi Uranuksen säde on 25 560 km. Uranuksen renkaat ovat 38 000–51 140 km:n päässä planeetan keskipisteestä ja sisin kuu kiertää uloimpien renkaiden välissä.

Nimi Numero Kuva Keskihalkaisija (km) Massa (kg) Kiertoradan keskisäde (km) Kiertoaika (d) Löytöaika
Cordelia VI 40 (50 × 36) ~ 4,5 × 1016 49 770 0,335034 d 1986
Ofelia VII 43 (54 × 38) ~ 5,4 × 1016 53 790 0,376400 d 1986
Bianca VIII 51 (64 × 46) ~ 9,3 × 1016 59 170 0,434579 d 1986
Cressida IX 80 (92 × 74) ~ 3,43 × 1017 61 780 0,463570 d 1986
Desdemona X 64 (90 × 54) ~ 1,78 × 1017 62 680 0,473650 d 1986
Juliet XI 94 (150 × 74) ~ 5,57 × 1017 64 350 0,493065 d 1986
Portia XII 135 (156 × 126) ~ 1,68 × 1018 66 090 0,513196 d 1986
Rosalind XIII 72 ~ 2,54 × 1017 69 940 0,558460 d 1986
Cupid XXVII ~ 17,8 3,8 × 1015 74 800 0,618 d 2003
Belinda XIV 81 ~ 3,57 × 1017 75 260 0,623527 d 1986
Perdita XXV ~ 26,6 1,3 × 1016 76 420 0,638 d 1986
Puck XV 162 ~ 2,89 × 1018 86 010 0,761833 d 1986
Mab XXVI ~ 24,8 1,0 × 1016 97 734 0,923 d 2003
Miranda V 471,6 (481 × 468 × 466) 6,59 × 1019 129 390 1,413479 d 1948
Ariel I 1157,8 (1162 × 1156 × 1155) 1,35 × 1021 191 020 2,520379 d 1851
Umbriel II 1169,4 1,17 × 1021 266 300 4,144177 d 1851
Titania III 1577,8 3,53 × 1021 435 910 8,705872 d 1787
Oberon IV 1522,8 3,01 × 1021 583 520 13,463239 d 1787
Francisco XXII ~ 12 ~ 1,3 × 1015 4 276 000 −266,6 d** 2001
Caliban XVI ~ 98 ~ 7,3 × 1017 7 231 000 −579,7 d** 1997
Stefano XX ~ 20 ~ 6 × 1015 8 004 000 −677,4 d** 1999
Trinculo XXI ~ 10 ~ 7 × 1014 8 504 000 −759,0 d** 2001
Sycorax XVII ~ 190 ~ 5,4 × 1018 12 179 000 −1 288,3 d** 1997
Margaret XXIII ~ 11 ~ 1,3 × 1015 14 345 000 1 694,8 d 2003
Prospero XVIII ~ 30 ~ 2,1 × 1016 16 256 000 −1 977,3 d** 1999
Setebos XIX ~ 30 ~ 2,1 × 1016 17 418 000 −2 234,8 d** 1999
Ferdinand XXIV ~ 12 ~ 1,3 × 1015 20 901 000 −2 823,4 d** 2001
* Kiertää retrogradista rataa (vastakkaiseen suuntaan kuin Aurinkokunnan kappaleet yleensä)



  1. Planetary Satellite Discovery Circumstances ssd.jpl.nasa.gov. Viitattu 7.10.2023.
  2. Franz, Julia & Paul, Richard: Why the moons of Uranus are named after characters in Shakespeare The World. 1.1.2017. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]