Keijo Parkkunen
Keijo Parkkunen (7. helmikuuta 1927 Viipuri – 26. huhtikuuta 2020 Turku)[1] oli turkulainen itseoppinut harrastajatutkija ja näennäistieteilijä, joka kiisti jääkausien olemassaolon muun muassa vuonna 1984 ilmestyneessä teoksessaan Sadan vuoden harha-askel.[2] Parkkusen mukaan avaruudesta valtavalla nopeudella syöksyneet vesimassat muovasivat monet jääkauden jäljiksi tulkitut muodostumat, kuten pirunpellot, hiidenkirnut ja silokalliot, sekä aiheuttivat vedenpaisumuksen.[3][4] Aiemmin vesi olisi Parkkusen mukaan kiertänyt maapalloa kehänä, joka olisi suojellut maan pintaa kosmiselta säteilyltä. Tämä selittäisi myös Vanhan testamentin ihmisten pitkät, usean sadan vuoden elinajat. Parkkunen nojasi esityksissään jääkautta vastustaviin eri tieteilijöihin, mm. Henry Howorthiin.[5]
Arvostelijoiden mielestä Parkkusen väitteet jääkauden mahdottomuudesta ovat enimmäkseen tieteellisesti kestämättömiä ja perustuvat pääosin puutteelliseen ja vanhentuneeseen tietämykseen.[6]
Parkkunen tyhjenteli hiidenkirnuja niitä täyttäneistä aineksista todistaakseen käsityksensä niiden synnystä. Hiidenkirnujen synty on hänen mielestään vaatinut suuren kuumuuden ja paineen. Parkkusen mukaan hiidenkirnut syntyivät avaruudesta syöksyneiden, sähköisesti varautuneiden pyörivien vesipatsaiden poraamina.[3]
Parkkunen rakensi maaliskuussa 1981 Pyhätunturin laelle jääkuutioista pyramidin tarkoituksenaan todistaa, ettei tunturin laella oleva jää sula Lapin lyhyen kesän aikana. Jääkuutiot sulivat kuitenkin jo heinäkuussa, kaksi kuukautta lumien jälkeen. Parkkunen katsoi jään hitaan sulamisen joka tapauksessa todistavan, ettei pientä jääpyramidia paljon suurempi jääkauden mannerjäätikkö olisi voinut sulaa Lapin leveysasteilla. 70 kuutiometrin kokoisen pyramidin säilyminen juhannuksen yli oli hänen mielestään positiivinen tulos.[7]
Hiidenkirnututkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runosmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1982 Parkkunen sai sakot Turun Runosmäen pirunpellon tutkimisesta kaivinkoneella, koska kyse oli kaupungin alueella olevasta maisemanähtävyydestä. Parkkunen oli aikonut osoittaa pirunpellon olevan tosiasiassa valtava hiidenkirnu, jollaisen syntyä jääkausiteoria ei pystyisi selittämään.[8]
Pirunpesä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Parkkusen aloitteesta tyhjennettiin vuonna 1997 Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven Ylivallin kylässä sijaitseva 14 metrin läpimittainen, 23 metriä syvä Pirunpesä.[4] Tyhjennys toteutettiin yhdessä Spede Pasasen ja Jalasjärven kunnan kanssa. Pirunpesä on geologien tutkimuksissa todettu todennäköisesti jääkautta edeltäväksi rapaumaonkaloksi.[9]
Mannuistenvuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuussa 2008 Vakka-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 81-vuotiaan Parkkusen sakkoihin Mietoisten Mannuistenvuoren hiidenkirnun merkitsemisestä maalilla. Parkkusen tarkoitus oli ollut opastaa siten aiheesta kiinnostuneita paikalle.[2] Parkkunen ei maksanut sakkoja, jotka muunnettiin lopulta neljän päivän vankilatuomioksi.[10] Parkkunen valmisteli kevättalvella 2010 teoksestaan kolmatta, uudistettua painosta.[11] Uutta teosta Parkkuselta ei tullut, mutta Jukka Nieminen julkaisi Parkkusen ajatuksia vuonna 2015 kirjassaan Vaiettu muinaisuus.[5]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parkkunen, Keijo: Sadan vuoden harha-askel. Kansialanimeke: Jätkän väitöskirja jääkauden olemattomuudesta. Tekstin muokkaus: Jouni Kallioniemi. Piirrokset: Martti Jokinen. Turku: Eita, 1984. ISBN 951-95781-7-X.
- Parkkunen, Keijo: Arvoitusten kirnuissa. Turku: Arrow Production, 1999. ISBN 952-91-0919-9.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nieminen, Jukka: Vaiettu muinaisuus. Helsinki: Kirjaparoni, 2015. ISBN 978-952-5774-84-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Turun Sanomat, Muistokirjoitus Keijo Parkkunen 1927–2020, julkaistu 23.5.2020
- ↑ a b Toivonen, Hanna: Intohimo hiidenkirnuihin vei 81-vuotiaan Keijo Parkkusen käräjille graffiteista Turun Sanomat. 21.2.2008. Viitattu 13.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ilpala, Merja: Pohjankurun Pirunsilmä Turun Sanomat. 14.5.2000. Viitattu 13.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Martinkari, Jimi: Pirunpelto ei päästä Parkkusta Turun Sanomat. 22.10.2000. Viitattu 13.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Nieminen 2015, s 17
- ↑ Jääkautta ei ollut?
- ↑ Parkkunen, Keijo: Sadan vuoden harha-askel,EITA OY 1984, s. 18.
- ↑ Ihatsu, Katja: Kivikkoinen pirunpelto syntyi tuhansia vuosia sitten Turun Sanomat. 19.7.2006. Viitattu 13.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hihnala, Sakari: Hiidenkirnu-Pirunpesän syntytavasta kiistellään Turun Sanomat. 9.8.2006. Viitattu 13.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Vanhus joutui vankilaan 72 euron sakon takia Ilta-sanomat. 4.3.2009. Arkistoitu 9.3.2009. Viitattu 26.7.2009.
- ↑ Harha-askelia - teoriat selityksineen[vanhentunut linkki]