Liitokotka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liitokotka
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Käärmekotkat Circaetinae
Suku: Terathopius
Lesson, 1830
Laji: ecaudatus
Kaksiosainen nimi

Terathopius ecaudatus
(Daudin, 1800)

Liitokotkan levinneisyys
Liitokotkan levinneisyys
Katso myös

  Liitokotka Wikispeciesissä
  Liitokotka Commonsissa

Liitokotka (Terathopius ecaudatus), jota kutsutaan myös klovnikotkaksi,[2] on afrikkalainen kotkalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 80–85 senttiä, siipien kärkiväli 170–180 senttiä ja paino 2–3 kiloa. Kooltaan se on maakotkan luokkaa, mutta on hyvin lyhytpyrstöinen, pitkäsiipinen ja isopäinen. Vanhat linnut ovat kolmivärisiä: pääosa puvusta on musta, siivillä on laajat hopeanvalkoiset kuviot ja keskiselkä, koivet sekä nokka ja kalju naama ovat punertavat. Naaraan siivellä on enemmän ruskeaa kuin mustaa. Nuori lintu on kauttaaltaan ruskea. Liitokotka elää enimmäkseen ilmassa, sillä se lentää päivän aikana kahdeksan-yhdeksän tuntia ja kulkee päivässä 300–500 kilometriä.

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitokotkat elävät Afrikassa Saharan eteläpuolella Senegalista Sudaniin ja Somaliaan ja sieltä eteläiseen Afrikkaan Oranjejoelle ja Kapmaahan saakka. Lajin elinympäristön ala on yli 10 miljoonaa neliökilometriä, ja maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Laji on pääasiassa paikkalintu, mutta se vierailee ilmeisen säännöllisesti Punaisenmeren takana Arabian niemimaalla. Euroopassa tavatut liitokotkat on tulkittu tarhakarkulaisiksi.

Liitokotkille kelpaavat lähes kaikki maastotyypit niin autiomaista, metsistä, vuoristosta kuin ihmisasutuksen tuntumastakin. Vuoristossa niitä tavataan neljän kilometrin korkeudelle saakka. Niitä tavataan myös rannikoilla ja vesistöjen äärellä.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji muodostaa elinikäisen parisuhteen. Pesä on puussa, usein lähellä tietä tai rautatietä, ja se on käytössä useita vuosia. Laji ei piittaa ihmisistä muuten kuin siinä tapauksessa, että pesäpuuhun kiivetään tai se muuten kokee itsensä uhatuksi. Naaras munii yhden munan, jota se hautoo 42–43 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 3–4 kuukauden ikäisinä.

Liitokotkat saalistavat enimmäkseen keskikokoisia lintuja, kuten kyyhkyjä ja hietakyyhkyjä, sekä nisäkkäitä. Ne syövät myös raatoja.

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. BirdLife International: Terathopius ecaudatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
  2. Liitokotka Porin lintutieteellinen yhdistys. Viitattu 2.11.2023.