Lännen rintama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puna-armeijan rintamat toisessa maailmansodassa
Baltian rintamat
Baltian rintama
1. Baltian rintama
2. Baltian rintama
3. Baltian rintama
Brjanskin rintama
Luoteisrintama
Orjolin rintama
Valko-Venäjän rintamat
Valko-Venäjän rintama
1. Valko-Venäjän rintama
2. Valko-Venäjän rintama
3. Valko-Venäjän rintama
Keskustan rintama
Kurskin rintama
Lännen rintama
Ukrainan rintamat
1. Ukrainan rintama
2. Ukrainan rintama
3. Ukrainan rintama
4. Ukrainan rintama
Arorintama
Etelän rintama
Lounaan rintama
Voronežin rintama
Reservirintama
Kaukoidän rintamat
Kaukoidän rintama
1. Kaukoidän rintama
2. Kaukoidän rintama
Transbaikalin rintama
Moskovan rintamat
Moskovan puolustuslinja
Moskovan reservirintama
Možaiskin puolustuslinja
Kalininin rintama
Reservirintama
Pohjoiset rintamat
Karjalan rintama
Leningradin rintama
Pohjoinen rintama
Olhavan rintama
Kaukasuksen rintamat
Kaukasuksen rintama
Pohjois-Kaukasuksen rintama
Transkaukasian rintama
Krimin rintama
Stalingradin rintamat
Donin rintama
Kaakon rintama
Stalingradin rintama

Lännen rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 22. kesäkuuta 1941 Lännen erityissotilaspiiristä. 15. huhtikuuta 1944 se jaettiin 1. ja 2. Valkovenäjän rintamaksi.[1]

Saksalaisten aloitettua operaatio Barbarossan 22. kesäkuuta 1941, Lännen rintama vastasi sodan ensimmäisen 18 päivän puolustustaisteluista Valko-Venäjän alueella. Lännen rintaman tavoitteena oli estää saksalaisten eteneminen strategisesti merkittävällä läntisellä sektorilla ja mahdollistaa puna-armeijan joukkojen mobilisointi vastahyökkäystä varten. Lännen rintama kärsi kuitenkin musertavan tappion ja 24 sen alun perin 44 divisioonasta tuhottiin ja 20 muuta divisioonaa menetti 30–90 prosenttia miesvoimastaan ja materiaalistaan. Puna-armeija menetti yhteensä 417 729 miestä. Tappioista suurin osa syntyi Białystokin ja Minskin taistelussa, jossa tuhottiin moteissa pääosin 3., 4., 10. ja 13. armeija. Lännen rintaman onnistui kuitenkin aiheuttaa keskustan armeijaryhmälle huomattavia tappioita ja sitkeällä vastarinnalla hidastaa sen etenemistä niin, että STAVKA ehti luomaan uuden rintamalinjan Dnepr- ja Väinäjoille.[2]

Lännen rintaman komentaja Georgi Žukovin suosituksesta keskittää joukot Moskovaa uhkaavaa keskustan armeijaryhmää vastaan huolimatta Josif Stalinin määräyksestä puna-armeija aloitti hyökkäyksen kaikilla neljällä rintamalla. [3] Puna-armeijan talvioffensiivissa 1941–1942 STAVKA:n suunnitelmassa Lännen armeijan tehtävänä oli saksalaisten lyöminen Moskovan luoteis- ja eteläpuolella.[4]

  1. a b Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Arkistoitu 28.2.2007. Viitattu 13.4. 2007. (hollanniksi)
  2. V.A. Semidetko: Defensive operation of the Western Front troops in Byelorussia in 1941. Military Thought, 2005, nro July-Sept.
  3. World War II Day by Day: 1942 germanwarmachine.com. Arkistoitu 6.3.2007. Viitattu 13.4. 2007. (englanniksi)
  4. MOSCOW OFFENSIVE serpukhov.su. Arkistoitu 23.7.2011. Viitattu 13.4. 2007. (englanniksi)